Ville ja Viljo Vihermaa kuvattiin isän työpaikalla Sanomatalolla.
Pauli Huhtiniemi, Lauri Lankinen, Jaakko Sorsimo ja Ville Vihermaa ovat sanomalaisia pienten lasten isiä. Kysyimme heiltä kysymyksiä, joita yleensä esitetään tuoreille äideille: vaikuttiko raskausaika uralla etenemiseen, miten taklataan vauvavuoden väsymys ja vaativa työ, kuinka esihenkilö ja työkaverit suhtautuivat perhevapaaseen?
Pauli Huhtiniemi työskentelee Nelonen Medialla Lead Developerina. Paulin esikoinen Peetu syntyi juhannusaattona ja on nyt nelikuinen.
Lauri Lankinen vetää SMF:n strategiatiimiä. Laurilla on kaksi lasta, joista nuorempi on kolme ja puoli kuukautta vanha.
Jaakko Sorsimo on Uutis- ja featuremedian liiketoiminnan kehityspäällikkö ja irtonumerotiimin esihenkilö. Jaakon esikoinen Torsti on 2-vuotias.
Ville Vihermaa huolehtii tuottajana Uutis- ja featuremedian kuluttajaliiketoiminnan digitaalisesta kehityksestä. Villen esikoinen Viljo on kahdeksan kuukauden ikäinen.
Aluksi se tärkein – ja ehkä vaikein – kysymys. Miltä tuntuu olla isä?
”Kyllähän se on ollut elämää mullistava, paremmaksi tekevä kokemus”, Lauri sanoo.
”Elämän eri painotukset ikään kuin loksahtelivat paikoilleen, eikä enää tule stressattua niin pienistä asioista”, Ville jatkaa.
Jaakko korostaa elämän merkityksellisyyden uusia puolia:
”Lapsen myötä pienet arkisetkin asiat ovat alkaneet tuntua uudella tavalla merkityksellisiltä, niin kuin vaikka siivous tai ruoanlaitto. Töissä käyntikään ei ole enää vain omien asioiden rahoittamista, vaan tulevaisuuden turvaamista. Toisaalta työpaineet ovat lapsen myötä vähentyneet, kun oma paikka asettui vähän suurempaan kuvioon.”
Myös Pauli toteaa, että lapsi on tuonut uudenlaisen merkityksen elämään:
”Kyllähän elämä lapsen myötä mullistui. Toisaalta on yllättänyt sekin, miten luontevaa se on, että meillä on nyt lapsi.”
Odotetaanko isiltä edelleen, että kaikki on helppoa ja luontevaa heti lapsen synnyttyä? Saako vanhemmuus vituttaa?
Ville Vihermaa tunnustaa, että alku vauvan kanssa oli vaikea. Vaikka lapsi oli haluttu ja pitkään toivottu, ensimmäiset kuukaudet olivat melkoinen shokki sekä itselle että parisuhteelle. Lapsen allergioiden takia univelkaa kertyi paljon, mikä heijastui kaikkeen tekemiseen ja omiin tunteisiin. Töissäkin mentiin ”vähän puolivaloilla”.
”Viikkojen valvomisen keskellä oma jaksaminen epäilytti ja tuli tosi synkkiäkin ajatuksia”, Ville kuvailee.
Viime aikoina on jonkin verran lisääntynyt puhe vanhemmuuden haasteista ja etenkin äitien jaksamisesta. Löytyykö isille samanlaista ymmärrystä?
”Itse sain onneksi vertaistukea samanikäisiltä kavereilta, joilla on myös lapsia. Tiesin siis etukäteen, että on ihan ok vihata sun lasta yön pikkutunneilla valvoessa. Tällaista rehellistä kuvaa pitäisi ehkä tarjota enemmän myös odottaville isille”, Jaakko sanoo.
”Ja vaikka meillä oli alussa tosi raskasta, nyt kuitenkin voin todeta, että onhan se nyt täydellistä ja ihanaa, kun oma poika jokeltelee sylissä”, Ville toteaa.
Sanoma Media Finlandin strategiatiimiä vetävä Lauri Lankinen kuvailee isyyttäkin iteratiiviseksi prosessiksi.
Uskaltaako töissä kertoa tulevasta perheenlisäyksestä?
Urasuuntautuneiden äitien yhdistys Mothers in Business MiB ry:n jäsenilleen tekemässä kyselyssä syksyllä 2020 lähes puolet vastaajista kertoi kohdanneensa syrjintää tai epäasiallista kohtelua työelämässä elämäntilanteensa perusteella. Vastanneet kertoivat raskaussyrjinnästä, urakehityksen tyssäämisestä, perhevapaalta palanneen motivaation tai osaamisen väheksymisestä.
Isien kohdalla lapsen syntyminen ei välttämättä tarkoita samanlaista luonnollista poisjäämistä töistä. Esimerkiksi isänelikolla raskaudet pysyivät työkavereilta pimennossa varsin pitkään ja perheen kasvaminen otettiin työpaikalla vastaan vain positiivisesti.
Lapsen syntymän lähestyminen on näkynyt myös isien työssä: Lauri kertoo vähentäneensä työmatkoja ja Pauli lykänneensä uusien vaativien projektien aloitusta ennen synnytystä.
”Mutta kyllähän oletus edelleen on, että isän poissaololla on äitiä pienempi vaikutus tiimiin”, Pauli toteaa.
Suomessa astui elokuussa voimaan perhevapaauudistus, joka tähtää vanhempien entistä tasapuolisempaan perhevapaiden käyttöön. Haastateltavat isät ovat kaikki hyödyntäneet perhevapaiden mahdollisuutta.
Ville kertoo jäävänsä alkuvuodesta vanhempainvapaalle, mihin esihenkilöllä on ollut ihana suhtautuminen.
Jaakko oli puoli vuotta kotona lapsen kanssa. Isona syynä tälle on esimerkin voima: tiimin esihenkilö oli juuri ollut neljä kuukautta poissa ja muistissa oli myös Sanoma Lifestylen liiketoimintajohtaja Iiro Kulvikin pitkät perhevapaat. Jaakon vapaalle jääminenkään ei kohauttanut työkavereiden olkia.
”Silti mietin hieman, että miten kehtaa kertoa tiimissä jäävänsä puoleksi vuodeksi pois töistä. Suhtautuminen oli kuitenkin tosi neutraalia ja mukavaa. Perhevapaalle jäämisen voi myös ajatella feministisenä tekona – jos nainen on pakotettu vapaaseen, miksei mulla olisi pokkaa pyytää sitä myös”, Jaakko toteaa.
Perhevapaisiin voidaan laskea myös joustava ja osittainen hoitovapaa, eli työajan lyhentäminen lastenhoidon vuoksi. Paulin esihenkilö tekee nelipäiväistä työviikkoa ja sama suunnitelma on Paulilla itsellään.
Lauri myös muistuttaa, että standardit isien perhevapaan käytölle ovat edelleen erit kuin äideillä. Isän ilmoitus perhevapaasta saa ”LinkedInissä sata likeä” ja ehkä jopa jonkinlaisen sankarin maineen. Normit ovat kuitenkin muuttumassa. Nelikon mukaan Sanomalla isän perhevapaa ei ole mikään issue.
Nelonen Median Lead Developer Pauli Huhtiniemi ja Peetu kuuntelevat henkilöstöinfoa kotisohvalla.
Äidit voivat syyllistyä lähes kaikesta: uraan panostamisesta, lyhyestä äitiyslomasta, pitkistä kotiäitivuosista. Onko isillä samanlaisia paineita työstä ja perheestä?
Nelikolla pitkät työpäivät aiheuttavat toisinaan syyllisyyden tunteita, etenkin suhteessa kotona olevaan puolisoon. Työpäivän aikana tulee helposti tunne siitä, että kotona kaivattaisiin apua.
Sanoman joustavat etätyökäytännöt ovatkin tarjonneet yllättäviä helpotuksia:
”Etätyö mahdollistaa sen, että voin tehdä töitä ja samalla osallistua vauvanhoitoon pienillä asioilla – pestä vaikka tuttipullot palavereiden välissä”, Ville kertoo.
Jaakko jopa kiittelee korona-aikaa siitä, että se pakotti jäämään kotiin.
”Sain osallistua lapsen ensimmäiseen vuoteen ihan eri tavalla, vaikka en ollutkaan pääasiallisessa hoitovastuussa. Näin ensimmäiset askeleet ja kuulin ensimmäiset sanat. Lapsi oli ehkä vähän yllättäen myös rauhoittava tekijä: stressitilanteessa leikin hetken vaikka palikoilla.”
Liiketoiminnan kehityspäällikkö Jaakko Sorsimo pitää isän perhevapaata myös feministisenä tekona. ”Jos nainen on pakotettu vapaaseen, miksei mulla olisi pokkaa pyytää sitä myös.” Jaakko oli viime keväänä puoli vuotta isyysvapaalla Torstin kanssa.
Otetaan loppuun vielä vinkkejä. Jos vanhemmuudessa voisi matkustaa ajassa taaksepäin ja antaa jotain neuvoja tulevaan, mitä kuiskaisit korvaasi?
Ville: ”Ota rauhassa: se on vaihe vain! Toivottaisin tsemppiä ja muistuttaisin, että kaikki tunteet ovat sallittuja.”
Jaakko: ”Älä anna muiden tai omien ennakkoluulojesi määritellä, minkälainen isä olet. Mieti itse, minkälainen haluat olla.”
Lauri: ”Ole avoin ja muista, että et voi vaikuttaa kaikkeen. Älä yritä optimoida kaikkea äläkä mieti mitä kaikkea menetät; mieti mitä kaikkea saat. Tulet löytämään itsestäsi uusia puolia – isyyskin on iteratiivinen prosessi!”
Ai niin! Mitenkäs teillä nukutaan?
”Vaihtelevasti”, kuittaa Ville ja myöntää melkein itkeneensä ilosta, kun poika nukkui ensimmäistä kertaa koko yön.
Pauli tunnustaa pettyneensä hieman siihen, että lapsi ei nukukaan ”sovitusti” vaunuissa tai autossa.
Jaakko kehuu hyviä yöunia, mutta kipuilee päiväunien kanssa, jotka uhkaavat jäädä pois.
Lauri toteaa, että aina voisi nukkua paremmin. ”Mutta kaikkeen kyllä tottuu.”
Hyvää isänpäivää kaikille sitä viettäville!
Katso myös
Sanoma Lifestylen liiketoimintajohtaja Iiro Kulvik oli mukana Mothers in Business MiB ry:n järjestämän Perheystävällinen työelämä -seminaarin paneelikeskustelussa 7.10.2022. Keskustelu alkaa tallenteella kahden tunnin kohdalla.
