Syksy on kirjojen ja kirjailijoiden aikaa ja kirjakaupoissa myynti vain kiihtyy kohti vuoden pääsesonkia, joulua. Kotimainen kirjallisuus menestyy kuitenkin lukijan ehdoilla - etukäteen laskelmia kirjojen menestyksestä on WSOY:n kotimaisen kaunokirjallisuuden kustannuspäällikön Harri Haanpään mukaan lähes mahdoton tehdä.
Syksyisin jaettava Finlandia-palkinto vaikuttaa palkintovuonna myönteisesti kirjan myyntiin, mutta pysyvää suosion nousua sekään ei takaa. Poikkeuksiakin kuitenkin on.
- Finlandia-palkituista Kari Hotakainen näyttää vakiinnuttaneen asemansa suosittuna kirjailijana. Haluan kuitenkin tähdentää, että hän ei ole uudessa kirjassaan Iisakin kirkko (WSOY) laskenut varman päälle, eikä näin ole tehnyt myöskään kustantaja, Haanpää painottaa.
- Kulttuurin kentällä pelataan "what goes up, must come down" -säännöillä. Moni haluaa olla se, joka pääsee pudottamaan jalustalle nostetun sieltä pois, Haanpää pohtii.
Kirjahelmet erottuvat joukosta
Keskimäärin kotimaista romaania myydään Haanpään mukaan noin 1 000-4 000 kappaletta. 
- Noin 10 % suomalaisromaaneista ylittää 10 000 rajan ja yli sadantuhannen kappaleen myynti on Suomessa ainutlaatuista. Jokainen yli 20 000 myynyt kirja on hyvin myyvä, Haatainen kertoo. Esimerkiksi Hotakaisen Juoksuhaudantien kustannussopimuksessa sovittiin tekijän kanssa 5 000 kappaleen painoksesta, kun kirjaa tähän mennessä on myyty noin 115 000 kappaletta.
Esikoisromaanien kohdalla kustannuspäätös syntyy kokemuksen ja tuntemuksen perusteella. Vuosittain WSOY:lle lähetetään noin 1 500 käsikirjoitusta. - Käsikirjoitukset, joista voisi syntyä julkaistava teos erottuvat joukosta melko nopeasti, Haanpää toteaa. Sadan julkaistun kotimaisen kirjan joukkoon mahtuu Haanpään mukaan lukuisia kirjahelmiä, joista osa jää kuitenkin lukijoille tuntemattomiksi.
- Jos ajattelen WSOY:n kotimaisen kirjallisuuden vuotta 2004, sanoisin että siellä on ainakin kymmenen helmeä, ellei enemmän. Helmi on tietysti lukijan silmässä, mutta esimerkiksi Asko Sahlberg, Jari Tervo ja Juha Seppälä julkaisevat tänä vuonna kirjailijauransa komeimmat teokset. Ja Hotakaisen Iisakin kirkko on myös sellainen.
Suomalaisuus nousussa
Kotimainen kirjallisuus menestyy nykyään Suomessa hyvin käännöskirjallisuuteen verrattuna. - Vielä muutama vuosi sitten käännöskirjallisuus menestyi kotimaista paremmin, mutta nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen, Haanpää kertoo. Syitä suomalaisen kirjallisuuden menestyksen nousuun Haanpää ei varmasti tiedä. - Arvelisin, että osasyynä on se, että käännöskirjallisuutta myydään kirjakerhojen kautta nyt vähemmän kuin aikaisemmin, hän pohtii.
- Toinen vaikuttava tekijä voi olla se, että suomalainen kulttuuri on nyt muutenkin nousussa. Nykyisin suomalaisuudessa ei ole mitään hävettävää, mikä näkyy niin musiikissa, elokuvissa kuin kotimaisessa kirjallisuudessakin suosion nousuna.
Ulkomailla suomalaiskirjailijoista parhaiten menestyvät Mika Waltari ja Arto Paasilinna. Kiinnostus suomalaiseen kirjallisuuteen tuntuu Haanpään mukaan tällä hetkellä olevan nousussa Euroopassa, erityisesti Saksassa. Myös Ruotsissa tuntuu jälleen viriävän kiinnostus suomalaista kirjallisuutta kohtaan.
- Kirjoittaessaan Asko Sahlbergin Eksyneet-romaanista ruotsalaisen BLM-lehden arvostelija aloitti sanoilla: "Uuden pohjoismaisen proosan voimakkain valo tulee nähtävästi Suomesta.", Haanpää kertoo.