Suomen kouluilla ja WSOY:llä on pitkä yhteinen historia. Valtionhallinnon päätökset ovat muokanneet oppimateriaalien kehitystä kautta aikojen. Koululaitos on uusiutunut vuosien varrella useaan otteeseen ja oppikirjojen on täytynyt muuttua kehityksen mukana.

- Suomen kouluhistorian merkittävin historiallinen käännekohta oppimateriaalikustantajan kannalta on peruskoulujärjestelmään siirtyminen 1970-luvulla, tuotepäällikkö Juha Ala-Hiiro WSOY:n oppimateriaaleista kertoo.

- Suomen viime aikoina saavuttamat kansainvälisesti erinomaiset oppimistulokset ovat puolestaan merkittäviä siinä mielessä, että Suomessa kansakouluasetus annettiin myöhemmin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, Ala-Hiiro sanoo.

WSOY:n oppikirjat juhlivat 120-vuotista historiaansa

Vuonna 2004 WSOY:n oppikirjat viettävät 120-vuotisjuhlaa. Vuonna 1884 ilmestyivät Werner Söderströmin ensimmäiset oppikirjat: N. Setälän Vähäinen suomalainen lukukirja ja M. Zaengerlen Kemian alkeet.

Oppikirjat ovat aina seuranneet aikaansa niin ulkonäöltään kuin muodoltaan ja sisällöltään. Viime aikoina oppimateriaali on saanut uusia muotoja sähköisten viestintäkanavien vallatessa alaa. - Uskon, että sähköiset oppimateriaalit yleistyvät oppikirjojen rinnalla, Ala-Hiiro sanoo. - Kirja on kuitenkin hyvin kilpailukykyinen, se on helppo käyttää ja sisältää valikoidun määrän tarkastettua tietoa.

Turun akatemiasta eurooppalaistuvaan peruskouluun

1640 Turun akatemia, Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin. Turun palon jälkeen (1827) oppilaitos siirrettiin Helsinkiin ja sen nimeksi tuli Aleksanterin yliopisto.

1843 Ensimmäinen suomalainen koulujärjestys hyväksyttiin. Yliopiston lisäksi maassa oli 5 lukiota, 10 yläalkeiskoulua, 30 ala-alkeiskoulua sekä 4 tyttökoulua.

1884 Ilmestyneet N. Setälän Vähäinen suomalainen lukukirja ja M. Zaengerlen Kemian alkeet olivat ensimmäiset Wernerin kustantamat oppikirjat.

1898 Piirijakoasetus velvoitti maalaiskunnat perustamaan niin monta kansakoulua, että jokainen kouluikäinen lapsi voi omassa piirissään "ilman suurempia vaikeuksia päästä nauttimaan kansakouluopetuksesta äidinkielellään".

1919 Ylioppilastutkinto siirrettiin tapahtuvaksi kouluissa yliopiston sijaan.

1921 Säädettiin laki yleisestä oppivelvollisuudesta. Suomi oli tässä muita Pohjoismaita vuosikymmeniä jäljessä, vaikka asiaa oli käsitelty valtiopäivillä aina 1890-luvulta asti.

1945 Pääsyä yliopistoihin ja korkeakouluihin alettiin rajoittaa numerus clausuksen avulla.

1957 Kansakoulu muutettiin seitsenvuotiseksi.

1968 Pitkän valmistelun jälkeen puitelaki peruskoulusta säädettiin. Samana vuonna ilmestyivät ensimmäiset peruskoulukirjojen kokeilupainokset. Peruskoulu alkoi Lapista vuonna 1972 ja pääkaupunkiseudulle se tuli vuonna 1977.

1982 Lukioissa alettiin toteuttaa kurssimuotoista opetusta.

2000 Kuusivuotiaiden maksuton esiopetus alkoi.

2004 Uudet opetussuunnitelman perusteet hyväksyttiin luokille 1-9. Ala- ja yläasteet poistuivat perusopetussuunnitelman myötä. Tilalle tulivat ala- ja yläluokat. Uusia oppiaineita mm. terveystieto luokilla 7-9 ja fysiikka ja kemia luokilla 5-6.

2004 Suomen koululaiset ovat tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan maailman parhaita matematiikassa.

Asiantuntijana opetusneuvos Antti Lappalainen, täydennykset 2000-luvulta Juha Ala-Hiiro.