HS:n datadeskin Juhani Saarinen: ”Koronavirusaikoina tietoa on entistä tärkeämpi jakaa avoimesti”

Koronakriisissä luotettavan ja ajantasaisen tiedon tarve on valtava. Datajournalistille kriisi on ammatillinen haaste, jonka kanssa olemme HS:n datadeskissä huhkineet töitä viikkoja, Helsingin Sanomien datadeskin esimies Juhani Saarinen kirjoittaa.

Juhani Saarinen on Helsingin Sanomien datadeskin esimies.

Tässä Juhani Saarisen Twitterissä 28. maaliskuuta jakamia ajatuksia, mitä he ovat datadeskissä tähän mennessä tehneet.

”Kertoisin tässä mielelläni myös ajankohtia, mutta oma ajantaju tuntuu jo hämärtyneen. Koko lopputalvi ja kevät tässä on joka tapauksessa mennyt.

Taustoista: HS:n datadeski on tätä nykyä (noin) 16 ihmisen tiimi, joka keskittyy uuden digitaalisen journalismin kehittämiseen. Saimme palkata syksyllä viisi uutta ihmistä. Voin ylpeänä sanoa, että tiimi on globaalillakin mittakaavalla kova.

datadeski.jpg

Pauliina Siniauer (vas.), Teija Sutinen, Juho Salminen, Antti J. Hämäläinen ja Miro Nurmela ovat töissä HS:n datadeskissä. Kuva: Juhani Niiranen

Ensimmäiseksi aloimme hyödyntää Johns Hopkinsin keräämiä tietoja tartunnoista ja kuolemista. Olemme joutuneet jumppaamaan yhteyttä jatkuvasti uusiksi, koska tiedon tarjoilu muuttui toistuvasti. Olemme rakentaneet karttoja ja grafiikoita, jotka päivittyvät automaattisesti.

twitter_hopkins.png

Kun tartuntoja alkoi ilmaantua Suomessa, aloimme kerätä niitä omaan tietokantaan. THL lupaili omaa tietolähdettä, mutta sen tekemisessä kesti lopulta viikkoja. Avasimme omat tietomme melkein heti avoimena datana.

twitter1.png

HS-Datadesk / koronavirus-avoindata

Kun kriisi laajeni, aloimme pohtia liikkumista. Olemme tehneet Väylän rajapintojen päälle automaattisesti päivittyvät grafiikat sekä pk-seudun että Uudenmaan rajaseutujen liikenteestä. Liikennettä verrataan alkuvuoden normaalitilanteeseen, ja tieto päivittyy kerran tunnissa.

twitter3.png

Hyödynnämme myös Googlen paikkatietoa ihmisten liikkumisesta. Journalistin näkökulmasta tieto on hieman hankalaa, koska sitä ei ole juuri dokumentoitu. Olemme kuitenkin arvioineet tiedon uskottavaksi.

twitter_liikkuminen.png

Keräämme itse tietokantoihimme myös sairaalahoidon ja lomautettujen sekä yt-neuvotteluiden piirissä olevien tietoja. Nämäkin tiedot ovat julkisia, mutta niistä puuttuu aikasarja. Oma tiedonkeruu takaa sen, että meille kertyy historiatietoa.

twitter_seuranta.png

Olemme myös tehneet yhteistyötä Telian kanssa. Poikkeukselliset ruuhkat Nelostiellä Oulun pohjoispuolella olivat anekdootti, jota liikkumisdata ei tukenut. Olemme selvittäneet myös sitä, kuinka paljon suomalaiset ovat matkustaneet Lappiin ja mökeille.

twitter_liikenne.jpg

Koronahuoli ei pysäyttänyt viikonlopun liikennettä: Grafiikat näyttävät, kuinka kymmeniä­tuhansia ihmisiä virtasi pääkaupunkiseudulta mökkikuntiin.

Ohella olemme tehneet myös isoja yksittäisiä visualisointeja. Yksi hieno esimerkki on tämä simulaatio sosiaalisen etäisyyden merkityksestä by Miro Nurmela, Mikko Puttonen ja  @juhsa.​

twitter4.jpg

Grafiikat kertovat, kuinka tehokkaasti sosiaalinen eristäytyminen estää viruksen leviämistä.​

Tuorein hanke on tämä Oiretutka​, jossa yhdessä Futuricen ja mahdollisesti muiden medioiden kanssa keräämme havaintoja koronaan viittaavista oireista.

twitter5.jpg

Tärkeänä havaintona voi sanoa, että tietoa olisi tärkeä jakaa avoimesti ja muodossa, jossa sen monenlainen hyödyntäminen on mahdollista. Tämä tarkoittaa käytännössä verkon rajapintoja, joita voimme käyttää automaattisesti.”

Jutun sisältö on alun perin julkaistu Twitterissä. ​

Lue lisää: HS:n koronavirusuutiset

02.04.2020