IS satsaa uutispalvelunsa laatuun klikkien sijaan

IS on noussut Suomen suurimmaksi uutissivustoksi kiinnostavaksi ja laadukkaaksi koetun palvelun takia, Valtteri Varpela kirjoittaa.

Ilta-Sanomat satsaa verkkotekemisessään entistä tiukemmin sisällön ja uutispalvelun laatuun erottautumiskeinona kilpailijoihin nähden. Laadun parantamisessa analytiikalla on tärkeä rooli.

Klassinen harhakäsitys on, että verkkoanalytiikkaa tuijotetaan vain klikkien takia – ja vain niiden osalta. Ilta-Sanomissa verkkoanalytiikan käyttö on kiinteä osa verkkoa tekevien toimittajien päivittäisessä työssä. Klikkien eli sivunäyttöjen sijaan reaaliaikaisen analytiikan kautta seurataan ennen kaikkea sitä, minkä juttujen parissa lukijat aidosti viettävät aikaa.

IS:n verkkoliikenteestä jo miltei 80 prosenttia tulee mobiililaitteista. Kilpailemme ihmisten arvokkaimmasta omaisuudesta eli ajasta kaikkien digitaalisten palveluiden ja sovellusten kanssa, emme ainoastaan muiden uutismedioiden kanssa. Tästä syystä seuraamme samalla prioriteetilla sivuston käyntien ja ISTV:n videostarttien kanssa sivuston ja ISTV:n keskimääräistä käyttöaikaa sekä kokonaiskäyttöaikaa.

Kokonaiskäyttöaikaa katsoessa yhtä arvokkaita ovat lukijat, joista toinen käy kerran päivässä palvelussa pöytätietokoneellaan ja lukee pari pidempää artikkelia ja artikkelikommentointeineen ja toinen lukija käy päivässä useita kertoja puhelimellaan katsomassa, mitä maailmassa on tapahtunut, mutta käynnit ovat kestoltaan lyhyempiä.

Mobiililähtöisyyttä tekemisessä on pyritty kehittämään sillä, että päivittäisissä analytiikkaraporteissa ISTV:n mobiilistartit, keskimääräinen käyttöaika ja kokonaiskäyttöaika on nostettu kaikkein tärkeimpien mittareiden rinnalle.

Kaikkea analyysia ei tehdä tietenkään numeroista. Journalistisia onnistumisia ja epäonnistumisia käsitellään meillä päivittäin ja analyyttisemmin osastokohtaisesti viikoittain yhdessä analytiikkalukujen kanssa: Toimittajan ja koko lehden tekemisen kannalta oleellista on osata yhdistää analytiikkaluvut ja sisällöllinen arvio journalismista: miksi joku kaikilla journalistisilla mittareilla hyvin tehty oma juttu ei olekaan tavoittanut sellaista lukijamäärää tai lukuaikaa, kuin olisi ansainnut? Miksi joku iso uutinen näkyy kilpailijalla viikon luetuimmissa, mutta meillä aihe ei kiinnostanut samalla tavalla?

Ilta-Sanomissa analytiikan pitkäjänteinen seuraaminen reaaliaikaisesti, päivätasolla ja viikkotasolla on vienyt toimitusprosesseja monessa asiassa oikeaan suuntaan: millaisiin aiheisiin ja juttutyyppeihin resurssit kannattaa kohdentaa, mikä analytiikkalukujen valossa yhdistää hyviä juttuja yli osastorajojen? Ja millaisia juttuja ja juttutyyppejä kannattaa tehdä enemmän, millaisia vähemmän.

Yksittäisten juttujen sivunäyttö- tai käyttöaikamääriä katsoessa ei pidä kuitenkaan sokeutua. Ilta-Sanomat ei ole noussut Suomen suurimmaksi uutissivustoksi luetuimmat-listan hittijuttujensa ansiosta, vaan Suomen kiinnostavimmaksi ja laadukkaaksi koetun kokonaispalvelun takia. Meiltä tullaan katsomaan, mitä maailmassa on tapahtunut ja mistä suomalaiset verkossa juuri nyt puhuvat. Siinä palvelussa kaikki noin 200 päivittäin julkaistua juttua eivät voi lukujen valossa olla yhtä kiinnostavia, mutta yhdessä ne muodostavat paketin, jota suositumpaa yksikään muu media ei ole pystynyt Suomessa rakentamaan.

Valtteri Varpela on Ilta-Sanomien toimituspäällikkö, jonka vastuulla on, että IS on Suomen kiinnostavin media verkossa.

 

Julkaistu 11.4.2018

11.04.2018