Laadukas journalismi pitää pintansa myös tulevaisuudessa

Nuoret ovat valmiita maksamaan laadukkaasta ja luotettavasta sisällöstä, Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kirjoittaa.

Kesän helteillä, heinäkuun viidentenätoista päivänä, kirjoitin kolmelle tutulle päätoimittajakollegalle sähköpostia. Viestissä kerroin Dagens Nyheterin Peter Wolodarskille, tanskalaisen Politikenin Christian Jensenille sekä norjalaisen Aftenpostenin Espen Egil Hansenille, että ripustamme parhaillaan mainosjulisteita Helsingin sisäänajoreittien varsille presidenttien Vladimir Putinin ja Donald Trumpin huippukokouksen aattona. Yksinkertaisena ideana on painaa niihin joitain kymmeniä Hesarissa julkaistuja uutisotsikoita molempien presidenttien tavoista suhtautua journalismiin.

Kirjoitin kolmikolle, että “…Olisimme iloisia, jos saisimme kampanjalle mediahuomiota. Molempien presidenttien politiikka viestimiä kohtaan kun on ollut häiritsevää, suorastaan tuhoisaa.”

Kaikki kolme lehteä tekivät juttunsa kampanjasta. Lopulta artikkeleista, videoista, radiojutuista ei tullut loppua. Noin 2600 viestintä tarttui vajaan kahden vuorokauden aikana aiheeseen.

Oliko tässä kysymys Helsingin Sanomista? Oli, mutta myös isommasta.

Me näimme yhtäkkiä edessämme vasta-aallon − reaktion − jollekin sellaiselle, jonka miljoonat ihmiset eri maissa kokevat uhaksi vapaalle tiedonvälitykselle ja siten avoimille yhteiskunnille.

Welcome to the Land of Free Press” -ilmaisua kannattaa oikein maistella.

Vielä tämän vuosikymmenen alussa kotimaassa oltiin melko tietämättömiä Journalistit ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksistä ja Suomen toistuvista sijoituksista joko ykköseksi tai aivan kärkisijoille. Samaan aikaan oltiin oltu jo vuosien ajan hyvin tietoisia suomalaisen korruption vähäisyydestä ja hallinnon läpinäkyvyydestä, ymmärrettiin jo myös, että suomalaisen sivistyksen kivijalasta, koulutuksesta, oli jopa vientituotteeksi.

Elettiin kuitenkin vielä aikaa, jolloin digitaalisiksi evankelistoiksi itsensä ylentäneet matkasaarnaajat iloitsivat puheissaan, kuinka kaikki perinteiseen mediaan liittyvä murentuisi.

“Nuoret eivät ole kiinnostuneita perinpohjaiseksi mielletystä journalismista, eivätkä he ainakaan ole siitä valmiita maksamaan”, väitettiin.

“Sosiaalinen media ja kansalaisjournalismi tulevat viemään vanhoilta journalistisilta instituutioilta niiden paikan”, ennustus kuului.

Tylpimmät ennustukset eivät toteutuneet, vaikka helppoa ei Suomessa viestinten yt-neuvotteluiden keskellä ole ollut. Mutta silti nykyisin median rooli pikemminkin korostuu kuin haipuu pois. Media tuntuu olevan yhä enemmän keskiössä, myös sosiaalisen median näyttämöillä.

Suomessa lehdistönvapaus on ollut kuin ilmaa jota hengittää. Kun ilma on alkanut välillä loppua, vasta silloin lehdistönvapaus ja sen merkitys on tullut näkyviin. On aivan valtavan tärkeää, että Suomessa toimittajan ei ole tarvinnut suoranaisesti pelätä henkensä tai terveytensä puolesta. On toki poikkeuksiakin. Meilläkin on esimerkkejä siitä, kuinka omia kollegoita on sijoitettu väliaikaismajoituksiin tai muulla tavoin pitämään huolta työkavereiden turvallisuudesta rikollisten tai sosiaalisessa mediassa nousseiden laineiden takia. Koordinoidut ja koordinoimattomat somehyökkäykset ovat olleet tekemässä monen toimittajan työstä hyvin vaikeaa.

Sananvapaus on turvattu perustuslaissa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jonka Suomi on ratifioinut. Me Hesarissa seisomme viimeiseen asti sananvapauden periaatteiden takana.

Se vaatii kosolti periaatteellisuutta ja integriteettiä. Se edellyttää riippumattomuutta. Se vaatii kykyä viestiä ymmärrettävästi, että journalismissa sekä ratkaisukeskeisyys että kriittisyys ovat välttämättömiä kivijalkoja lehdistönvapauden ylläpitämisessä.

Se edellyttää, että Hesarin kaltaisten instituutioiden on elettävä ajassa ja uusiuduttava. On opittava nuorista ja ymmärrettävä uusia sukupolvia, joiden varassa journalismin tulevaisuus, myös sen rahoitus, lepää.

Marraskuussa julkaistussa, Sanomalehtien liiton teettämässä tutkimuksessa 18–24-vuotiaista vastaajista peräti 91 prosenttia piti luotettavuutta uutis- ja ajankohtaismedian tärkeimpänä ominaisuutena. Kaikista aikuisista luotettavuutta piti tärkeimpänä ominaisuutena 83 prosenttia.

HS:n kaikkien tilausten määrä kasvoi viime vuoden aikana 1,7 prosenttia. Pelkän digitaalisen sisällön kattavat tilaukset kasvoivat 26 prosenttia. Alle 40-vuotiaiden ryhmässä digitaaliset tilaukset kasvoivat 38 prosenttia. Kasvu on merkittävää, ja se kuvaa sitä, että viemme Hesaria uusille sukupolville, jotka ovat valmiita maksamaan laadukkaasta ja luotettavasta sisällöstä, toisin kuin digitaaliset evankelistat ennustivat.

Vuonna 2017 tapahtunut käänne oli historiallinen, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta 25 vuoteen, jolloin HS:n tilausmäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Toinen perättäinen kasvuvuosi HS:n tilaajamäärissä osoittaa selkeästi, että laadukas journalismi pitää pintansa myös tulevaisuudessa.

08.02.2019