Syyskuussa Tanskassa julkaistiin tutkimus avioeron ja ammatin välisestä yhteydestä. Tanskalaistutkimuksen mukaan naisvaltaisilla aloilla työskentelevät miehet päätyvät muita todennäköisemmin avioeroon.Tutkimus oli kiinnostava, ja uutisoimme siitä tuoreeltaan Ilta-Sanomissa monen muun pohjoismaisen median tapaan.Tutkimus oli hyvä myös tieteellisesti. Se oli huolellisesti tehty ja massiivinen, koska Tanskassa on niin hyvät tilastotiedot ihmisistä. Tutkijaryhmä pystyi tutkimaan väestörekisteritietoja 30 vuoden ajalta ja valitsemaan sieltä haluamansa; tässä tapauksessa tietyltä ajanjaksolta eronneet ja heidän ammattinsa. Tutkimuksessa ei tosin menty matematiikkaa pidemmälle. Se vain osoitti, että tietynlaisten ammattien ja avioerojen yleisyyden välillä oli yhteys.Suomalaisena uutisena jutussa oli sellainen ongelma, että se käsitteli vain tanskalaisia, eikä siitä ollut johdettavissa suoraa yhteyttä Suomeen. Suomessa vastaavanlaista tilastoa ei ole julkisesti saatavilla.Mietimme Ilta-Sanomissa, kuinka voisimme silti tutkia asiaa syvemmin, ja tehdä aiheesta jatkojutun. Oli mahdollisuus haastatella asiantuntijoita, jotka voisivat kertoa oman kokemuksensa kautta esimerkiksi siitä, onko jossain ammatissa toimivilla muita enemmän ongelmia avioliitossa. Yksi, perinteinen vaihtoehto olisi myös ollut käydä kysymässä muutamilta ihmisiltä kaupungilla, mitä he aiheesta ajattelevat. Tehdä siis niin sanottu katugallup.Työkseni tilastoja tutkivana halusin kuitenkin jotakin vielä enemmän. Halusin tietää, onko Suomesta löydettävissä tilastoa, joka tukisi tai torppaisi tanskalaistutkimuksen.Halusimme tehdä jatkojutun nopealla aikataululla, koska alkuperäinen uutinen oli vielä tuoreessa muistissa.Olemme viime vuosina tehneet Ilta-Sanomien verkossa monia kyselyitä, joihin saamme yleensä tilastollisesti kattavan vastaajajoukon. Pohdin, onnistuisiko tällaisen kyselyn tekeminen ja purkaminen nopeammin kuin koskaan aiemmin oli tehty. Oivalsin, että samalla voisimme kysyä juuri sitä kysymystä, mitä tanskalaistutkimuksessa ei pystytty selvittämään. Eli kokivatko eronneet ITSE ammatin tai edes työn sinänsä vaikuttaneen eroonsa. Halusin myös antaa ihmisille vapaan sanan kertoa itse, mitä he asiasta ajattelevat. Kokemukseni mukaan se usein yllättää.Teimme siis samalta istumalta kyselyn, jossa kysyimme juuri näitä asioita. Taustakysymyksillä selvitimme myös, oliko vastaaja itse eronnut ja missä ammatissa hän eron aikaan oli toiminut. Avoimilla kysymyksillä selvitimme erikseen sitä, miten hän koki työn tai ammatin vaikuttaneen eroon.Vastauksia alkoi sataa. Aihe oli selvästi ihmisiä kiinnostava, ja pienoiseksi yllätyksekseni ihmiset olivat valmiita kertomaan yksityisestä asiasta avoimesti.Muutamassa tunnissa saimme yli 2000 vastaajan joukon, josta eronneita oli suurin osa. Tämä oli siksi merkittävä seikka, että olimme tällä kertaa kiinnostuneita nimenomaan eronneiden ajatuksista.Vastausten perusteella saimme tehtyä vielä saman päivän aikana uutisen siitä, mitä suomalaiset eronneet aiheesta ajattelivat. Tällaista samana päivänä tehtyä ”tuhansien ihmisten katugallupia” ei ollut koskaan kukaan Suomessa tehnyt.Suomalaisten eronneiden kertomukset ja asiantuntijoiden lausunnot yhdessä tukivat tanskalaistutkimusta; eroaminen oli myös Suomessa joissain ammateissa yleisempää kuin toisissa.Avoimissa vastauksissa ihmiset kertoivat myös uusia ja yllättäviä asioita. Sadat ihmiset kertoivat todellisen tarinan eronsa taustalla. Vastauksista selvisi myös muun muassa se, että joskus työ auttoi pareja pysymään yhdessä.Kirjoittaja on Ilta-Sanomien datajournalisti.Lue juttu täältä:IS selvitti: Näissä ammateissa erotaan eniten