Kirjoittaja Lauri Nuoska on Ilta-Sanomien datajournalisti.

Otsikko oli: Mysteerisairaus herättää huolta Kiinassa. Ilta-Sanomien ulkomaantoimittaja Ina Kauppinen muistaa vielä yli yhdeksän kuukauden päästäkin kirjoittamansa jutun hyvin. Hän oli jo vähän aiemmin huomannut kansainvälisessä mediassa juttuja mysteeriviruksesta, mutta vasta nyt, puolen päivän aikaan tammikuun 6. päivä, suuret kansainväliset mediat olivat pystyneet vahvistamaan asian.

Tuon tammikuisen päivän jälkeen Kauppinen on kirjoittanut koronaviruksen uudesta muodosta jo ainakin 230 juttua lisää. Siis käytännössä vähintään yhden joka ikinen päivä töissä ollessaan.

Kaikkiaan IS:ssa on julkaistu tänä vuonna yli 7 500 artikkelia, jotka ovat käsitelleet koronavirusta.

Suurimman osan pandemia-ajasta – jo yli puoli vuotta – IS on päivittänyt aiheesta myös jatkuvaa seurantaa. Maaliskuun jälkeen vain muutaman viikon ajan seurannassa on ollut taukoa, mutta silloinkin koronauutisia tehtiin päivittäin. Muuten jatkuvasti tuohon seuranta-artikkeliin on kirjattu kaikki tärkeimmät uutiset koronaviruksesta maailmalta ja Suomesta.

Artikkelia on ollut tekemässä kymmeniä toimittajia ja muita journalisteja, jotka ovat päivästä toiseen, viikosta toiseen ja kuukaudesta toiseen päivittäneet kaikki uusimmat tiedot lukijoille. He ovat kahlanneet uutistoimistojen listoja, seuranneet suomalaista mediaa ja kaivaneet seurantaan myös IS:n omat uutiset. Lisäksi graafikot ovat päivittäneet tartunta- ja uhrilukuja juttuun parhaimmillaan monta kertaa päivässä. Näitäkin päivityksiä on tullut satoja. IS:n artikkelien yhteydessä on julkaistu aiheesta tuhansia valokuvia ja satoja videoita. Tämä seuranta on massiivinen otos suomalaista journalismia.

Tämän jutun kirjoittaja itse on päivittänyt seurantaa menneiden kuukausien aikana vain muutaman rivin verran, mutta datajournalistina kiinnostui seurannan matemaattisesta puolesta.

Koronaseurannan yhteenlaskettu sanamäärä on pysäyttävä. Pelkästään näissä seuranta-artikkeleissa on yli 350 000 sanaa. Mukana on toki myös pitkiä listauksia eri maiden koronatilanteesta. Ilman taulukkojakin sanoja on kuitenkin yli 300 000, eli viiden täyspitkän romaanin verran. Päälle tulevat vielä kaikki Ilta-Sanomien tuhannet muut koronauutiset.

Jos koko koronaseurannan tulostaisi paperille, se olisi yli 260 metriä pitkä. Paperi ylettyisi Helsingin keskustassa Stockmannilta päärautatieasemalle. Tai pystyyn nostettuna ylittäisi helposti Tampereen Näsinneulan.

Seurannan yleisimmät sanat eivät yllätä. Listan kärjessä on itse tautiin liittyviä sanoja. Suosituimpien sanojen listalta löytyy useampi viranomainen ja maa. Suomi mainitaan useammin kuin Ruotsi, ja Trump useammin kuin Marin. Kiina voittaa Italian niukasti.

Korona on myös kiinnostanut suomalaisia. Ilta-Sanomien sivuilla kävijämäärät kasvoivat keväällä huikeasti, eikä kasvu jäänyt lyhytaikaiseksi. Korona toi selkeän kiinnostuspiikin IS:n uutisia kohtaan, ja luvut ovat jääneet pysyvästi korkeammalle tasolle kevään jälkeen.

Muutaman viikon ajan koronavirus vei selkeän voiton kaikista muista uutisaiheista. Noina viikkoina useampi kuin joka toinen ihmisten lukema juttu käsitteli epidemiaa tavalla tai toisella.

Jossain vaiheessa ihmisiä alkoivat kiinnostaa yhä enenevissä määrin myös muut aiheet kuin pandemia. IS kehittikin pian aihesanan, jolla merkittiin sellaiset uutiset ja muut jutut, joissa ei käsitelty lainkaan epidemiaa. Myös nuo ”Muuta kuin koronaa” -jutut olivat huikean suosittuja kevään aikana.

Tämän artikkelin kirjoitusaikana IS:n jatkuva koronaseuranta piteni lähes metrillä. Seurannassa kerrottiin muun muassa, että Maailman terveysjärjestö WHO muistuttaa pandemian jatkuvan mahdollisen rokotteen tulon jälkeenkin.

Koronapandemia siis jatkuu – ja niin jatkuu varmasti IS:n seurantakin.

Lauri Nuoska

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien datajournalisti.

Kaikkiaan IS:ssa on julkaistu tänä vuonna yli 7 500 artikkelia, jotka ovat käsitelleet koronavirusta. Jos koko koronaseurannan tulostaisi paperille, se olisi yli 260 metriä pitkä.