Mitäpä sitä peittelemään, medioiden juttujen alle kertyvillä kommenttiketjuilla on huono maine.Monelle kommenteista tulee ensimmäisenä mieleen ärhäkkä sävy, vastakkainasettelu ja kiusallinen tapa tarttua yksityiskohtiin ja vääntää niiden avulla asia irvikuvakseen.Mielikuvassa on totta toinen puoli, mutta vain toinen. Ainakin Helsingin Sanomien verkkokeskusteluissa käytetään jatkuvasti myös asiantuntevia, harkittuja ja itse juttua eteenpäin vieviä puheenvuoroja. Keskustelut avaavat uusia näkökulmia ja poikivat uutisvihjeitä. Parhaimmillaan se on erinomaista.Mutta miten keskustelusta saataisiin kokonaisuudessaan tällaista? Miten ilmapiiri saataisiin sellaiseksi, että entistä useampi haluaisi tulla mukaan keskusteluun? HS:ssä olemme syksyn aikana yrittäneet toteuttaa tätä, ja taustalla on muutama yleisempi periaate.Ensinnäkin se tiedetään, että laadukasta verkkokeskustelua ei synny millään yksittäisellä taikatempulla. Ratkaisuiksi tarjotaan usein joko oman nimen käyttöä, kommentteja ja niiden kirjoittajia rankkaavia maine- ja pistejärjestelmiä tai tekoälyä. Tällaista yksinkertaista teknologista ratkaisua ei ainakaan vielä ole löytynyt.Sosiaalinen media todistaa, että vaikka käytössä olisivat omat nimet, ei keskustelun ilmapiiri pelkästään niillä muutu. Keskustelupalstoilla taas on käytössä monimutkaisia äänestysjärjestelmiä, mutta nekin nostavat pintaan lähinnä sellaisia puheenvuoroja, jotka ovat palstan yleisen ilmapiirin mukaan laadukkaita. Ärhäkällä foorumilla käyttäjät äänestävät ärhäköitä puheenvuoroja ja rauhallisemmalla rauhallisempia. Kyse ei siis ole pohjimmiltaan teknologiasta vaan kulttuurista.Tämän vuoksi päätimme HS:ssäkin aloittaa tavoitteiden määrittelyn perusasioista.Toimituksen Kompassi-nimisen kehityshankkeen työryhmässä toimittajat pohtivat, mikä oikeastaan on perimmäinen syy sille, että yhteiskunnalista keskustelua julkaistaan. Syntyi kolme lausetta sisältävä lähtökohta: "Keskustelu vie maailmaa eteenpäin. Uskomme, että avoin näkemysten vaihto lisää ymmärrystä siitä, miten muut maailman näkevät. Rakentava kritiikki ja hyvät argumentit parantavat myös yhteiskunnallisia päätöksiä."Näiden periaatteiden pohjalta rakensimme uudet keskustelun pelisäännöt, jotka tiivistyivät viideksi ohjeeksi:
  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta.
  • Perustele näkemyksesi.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa.
  • Ole kohtelias ja rakentava.
  • Älä nälvi, ivaa, leimaa tai vääristele.
Pidemmät ohjeet voit lukea täältä (https://www.hs.fi/kommentit/). Niiden avulla halusimme tavoitella perusteltua ja kohteliasta verkkokeskustelua. Emme halua rajata mielipiteitä, mutta keskustelun ylläpitäjinä ilmapiiri taas on meidän vastuullamme.Mutta miten ylevät periaatteet muuttuvat käytännöksi? Tämä on verkkokeskustelujen ylläpidon haastavin kohta. Se tiedetään, että palstan ilmapiirin syntyyn vaikuttaa moni asia, kuten peruslähtökohdat, käyttäjät, sääntöjen kunnioittaminen sekä valvonta ja taitava isännöinti.Jos keskustelulla ei ole puheenjohtajaa, se rönsyää helposti uomistaan. Sanomalehtien aikana tämä ongelma on tullut ratkaistuksi kuin luonnostaan, koska sivutilaa on ollut käytössä rajoitetusti: Toimitus on valikoinut puheenvuoroista ne, jotka tuntuvat vievän keskustelua eteenpäin tai tarjoavat muille näkökulman, jollaista ei ennen ole kuultu.Verkossa keskustelun toimittamisen sijasta on puhuttu moderoinnista. Lähtökohtana on usein ollut määrittää jokin sanomisen perustaso, jonka ylittävät puheenvuorot julkaistaan. Valikointia on mukana ollut vähemmän. Kun keskustelua on palstoilla usein paljon ja monessa paikassa, jää puheenjohtajuus usein ohueksi. Toimittajien työaikakaan ei useinkaan riitä isännöintiin.Koska yhtä vastausta ei ole, on ratkaisukin yhdistelmä. HS:ssä olemme syksyn 2018 aikana ottaneet käyttöön tekoälyn, joka oppii siitä, millaisia kommentteja on aiemmin hyväksytty tai hylätty ja ehdottaa, miten ratkaisuja nyt pitäisi tehdä. Toivomme, että tämä säästää aikaa muuhun palstan ilmapiirin ylläpitoon. Uudet kommenttiohjeet taas määrittävät sitä, millaista ilmapiiriä ja kulttuuria keskusteluun toivomme. Juuri niiden ylläpitoon etsimme lisäaikaa tekoälyä käyttämällä. Samalla toivomme, että mukaan kirjoittamaan tulee entistä suurempi joukko ihmisiä, jotta palstasta tulee kiinnostavampi tai moniäänisempi.Ehkä keskeinen opetus työstä on, että verkkokeskustelun "parantamiseen" liittyy paljon ajatuksia helpoista ratkaisuista. Niitä on kuitenkin tarjolla kovin vähän. Koska kyse on ihmisten välisestä toiminnasta, ovat ratkaisut monimutkaisia, edellyttävät vankkaa eettistä pohdintaa ja sen tulkintaa, antaako kokonaisuus maailmasta kokonaisen ja monipuolisen kuvan. Onneksi juuri nämä asiat ovat journalistien perustyötä.Kirjoittaja on HS:n uutispäällikkö, joka vetää toimituksessa sisällön kehityshanketta.