Sanoma selvitti: Itsensä hoitamiselle on vaikea löytää aikaa, vaikka tarve muutokselle olisi kova – oma saamattomuus suurin este, apua aikakauslehdistä

Lähes puolet suomalaisista kokee haasteita hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Haasteet korostuvat yli 45-vuotiailla naisilla, joista keskimääräistä useampi huolehtii itsensä lisäksi myös läheistensä hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin edistämisessä aikakauslehdillä on tärkeä rooli, selviää Sanoman teettämästä laajasta hyvinvointitutkimuksesta.

Tutkimuslaitos Kantarin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipidettä oman hyvinvointinsa nykytilasta, ja mitä asioita he pitävät tärkeinä. Selvityksen taustalla oli 2015 tehty laaja Hyvinvoinnin tulevaisuus -tutkimus, johon tuloksia verrattiin.

Lähes puolet 18–74-vuotiaista suomalaisista kokee haasteita hyvinvoinnin edistämisessä ja ylläpitämisessä. Haasteet korostuvat yli 45-vuotiailla naisilla, joista keskimääräistä useampi huolehtii itsensä lisäksi myös läheistensä hyvinvoinnista. Lähes kolmannes yli 45-vuotiaista naisista ei koe fyysistä hyvinvointiaan kovin hyväksi.

”Hyvinvointi nähdään yhä kokonaisvaltaisempana asiana, ja siihen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin oma terveys. Ruuhkavuosia elävät huolehtivat usein lasten lisäksi myös vanhenevista vanhemmistaan, ja se näkyy tämänkin tutkimuksen tuloksissa. Aikaa ja energiaa itsensä hoitamiselle on vaikea löytää, vaikka tarve parantaa kuntoa olisi kova”, Hyvä terveys -lehden päätoimittaja Päivi Virkkunen sanoo.

Omaa saamattomuutta pidetään selvästi yleisimpänä esteenä hyvinvoinnin edistämiselle. Moni myös kokee harrastamiseen tai hyvinvointipalveluihin menevät rahamäärät liian suuriksi. Useimmin ollaan valmiita maksamaan hieronta- ja fysioterapiapalveluista sekä laadukkaista harrastusvälineistä.

Ihanteellinen liikunta ei suomalaisten mielestä saa olla liian kallista, se tapahtuu ulkona ja palauttaa stressistä. Yli puolet suomalaisista haluaa kuitenkin jatkossa satsata enemmän hyvään uneen ja säännölliseen liikuntaan.

”Vaikka ruuan terveysvaikutuksista ja painosta puhutaan paljon, on suomalaisilla tämän tutkimuksen mukaan vielä isompi tarve motivoida itsensä liikkumaan ja parantamaan kuntoa. Yhä useampi haluaa varmistaa, että matka kohti potentiaalista 100-vuotissynttäriä ei olisi raihnainen. Siinä liikunnalla on olennainen rooli”, Virkkunen sanoo.

Ikä lisää tyytyväisyyttä elämään

Tärkeimpiä asioita oman hyvinvoinnin kannalta ovat suomalaisten mielestä hyvä uni, rentoutuminen ja läheisten hyvinvointi. Eniten petrattavaa on puolestaan painossa, unessa ja stressin hallinnassa. Vajaa puolet kaikista vastaajista kokee itsensä erittäin tai melko stressaantuneeksi. Stressin kokeminen on selvästi ikäsidonnaista: Mitä nuorempi, sen useammin stressiä koetaan. Samoin naiset kokevat stressiä miehiä useammin.

Viiden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna entistä useampi pitää painoaan sopivana. Kriittisimmin suhtautuvat 35–64-vuotiaat. Iän myötä tyytyväisyys painoon ja ulkonäköön kasvaa, ja yli 65-vuotiaissa ulkonäköönsä tyytyväisiä on lähes yhdeksän kymmenestä.

Myös henkisen hyvinvoinnin erittäin hyväksi kokevien määrä nousee iän myötä. Kolmannes 65–74-vuotiaista pitää itseään henkisesti erittäin hyvinvoivina, kun 18–34-vuotiaissa näin sanoo vain reilu kymmenys. Kokemus henkisen hyvinvoinnin tilasta on säilynyt jokseenkin samanlaisena vuosina 2015 ja 2020.

Hyvinvoinnin edistämisessä media voi tutkimuksen mukaan olla tärkeänä apuna jakamalla luotettavaa tietoa, ohjeita ja vertaistukea. Suomalaiset kertovat saavansa kolmanneksi eniten hyvinvointitietoa medialta, ja sanoma- ja iltapäivälehdet, tv-ohjelmat ja aikakauslehdet sijoittuvat tietolähteinä mm. hyvinvoinnin asiantuntijoiden yläpuolelle.

”Oli erittäin ilahduttavaa kuulla, että tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista kokee voivansa hyvin. Ilahduttavaa oli myös lukea, että medialla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistäjänä. Tämän tutkimuksen avulla voimme jatkossa palvella lukijoitamme entistä paremmin”, Hyvä terveys -lehden päätoimittaja Päivi Virkkunen sanoo.

Hyvinvointitutkimukseen vastasi 1071 suomalaista, jotka olivat iältään 18–74-vuotiaita. Tiedonkeruu toteutettiin 13.–22. maaliskuuta, jolloin koronarajoituksia oli jo voimassa. Kantarin arvion mukaan koronalla ei juuri ole vaikutuksia painoon, nukkumiseen, ulkonäköön ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Sen sijaan terveyteen, läheisten hyvinvointiin ja talouteen liittyvät asiat saavat hieman enemmän painoarvoa esimerkiksi harrastusten, uuden oppimisen tai mielekkään työn kustannuksella.

27.05.2020