Vastuullisuusasioissa on vielä kehitettävää, selviää Vastuullinen työnantaja -tutkimuksesta – Vain noin puolet työntekijöistä on tietoisia työnantajansa vastuullisuusohjelmasta tai -periaatteista

Kriittisimmin työpaikoilla suhtaudutaan vastuullisuuden osalta palkkaukseen ja palkitsemiseen, selviää Oikotie Työpaikkojen teettämästä Vastuullinen työnantaja -tutkimuksesta. Palkkaan liittyvistä asioista muun muassa palkkojen perusteiden avoimuudessa, avoimen palkkakeskustelun mahdollistamisessa ja palkkatasa-arvon edistämisessä on kehitettävää. Myös kestävään kehitykseen liittyvät asiat saivat heikot tulokset.

Oikotie Työpaikkojen Vastuullinen työnantaja -tutkimuksessa on selvitetty ensimmäisenä Suomessa, miten työntekijät kokevat työnantajan vastuullisuuden. Tutkimus osoitti, että suomalaiset työnantajat koetaan melko vastuullisina, sillä 64 % vastaajista antoi vähintään hyvän kokonaisarvosanan työnantajansa vastuullisuudelle.

”Haluamme aktiivisena vastuullisuustoimijana tarjota Vastuullinen työnantaja -kampanjassa kumppaneillemme yhteisön ja työkalut kehittää laaja-alaisesti ja tietoon perustuen vastuullisuuttaan. Nyt valmistunut tutkimus on siitä erinomainen esimerkki”, kampanjapäällikkö Hanna Auvinen sanoo.

Tutkimuksen alussa vastaajia pyydettiin kuvailemaan muutamalla sanalla, mitkä asiat ovat tärkeimpiä vastuullisessa työnantajassa. Spontaaneja mainintoja sai eniten luotettavuus (19 % vastaajista), seuraavaksi eniten mainintoja saivat tasapuolisuus ja tasa-arvoisuus (10 %).

Vastuullinen työnantaja -tutkimuksessa kysyttiin myös työntekijöiden kokemusta syrjimättömyyteen liittyvistä asioista. Viidennes vastaajista koki, ettei työnantaja kohtele kaikkia yhdenvertaisesti. Eniten epäkohtia yhdenvertaisuuden toteutumisessa koetaan ammattiaseman, työsuhteen laadun ja työssäolovuosien määrän suhteen.

Esimiestyön osalta kehitettävää on palautteen antamisessa. Neljännes vastaajista kokee, ettei saa rakentavaa ja kehittävää palautetta vuorovaikutteisesti ja säännöllisesti.

Johtajilta, miehiltä ja nuorilta korkeimmat vastuullisuusarvosanat

Naiset ja miehet kokevat vastuullisuuden eri tavoin. Miesten ja nuorempiin ikäryhmiin kuuluvien vastaajien tulokset ovat lähes kaikilla osa-alueilla keskimääräistä korkeampia. Yli viisi vuotta työnantajan palveluksessa olleet työntekijät sekä julkisella sektorilla työskentelevät arvioivat muita kriittisemmin työnantajan vastuullisuutta.

Johtajat ja esimiehet antavat lähes kaikista vastuullisuusperiaatteista korkeampia arvosanoja kuin alemmassa ammattiasemassa olevat vastaajat. Tämä kertonee ennen kaikkea viestinnän vähyydestä – vaikka työpaikalla kiinnitettäisiin vastuullisuuden periaatteisiin huomiota, siitä ei muisteta kertoa työntekijöille.

”Tutkimus osoitti, että konkreettinen periaatteiden sanoittaminen työntekijöille on tärkeä asia. Jokaisen työnantajan pitäisi avoimesti kertoa, mitä vastuullisuusperiaatteen kuusi osa-aluetta (syrjimättömyys, joustaminen ja työelämän tasapaino, esimiestyöhön panostaminen, työn sisältö ja merkitys, tehtävän vaatimusten mukainen palkkaus, hyvä hakijakokemus) tarkoittavat”, Auvinen sanoo.

Palkasta ei voida keskustella avoimesti

Kriittisimmin työpaikoilla suhtaudutaan tutkimuksen mukaan palkkaukseen ja palkitsemiseen. Palkkaan liittyvistä asioista muun muassa palkkojen perusteiden avoimuudessa, avoimen palkkakeskustelun mahdollistamisessa ja palkkatasa-arvon edistämisessä on kehitettävää.

Kaikkein heikoiten koetaan toteutuvan mahdollisuus avoimeen keskusteluun: vastaajista 44 % kokee, ettei palkoista voida keskustella avoimesti. Vain 13 % vastaajista oli täysin samaa mieltä väittämästä, että työnantaja edistää palkkatasa-arvoa.

Naisten arviot tutkimuksessa mukana olleista palkkaukseen liittyvistä asioista ovat lähes kaikilta osin alhaisemmat kuin miesten. Naisista 31 % ja miehistä 41 % kokee, että työnantaja edistää palkkatasa-arvoa. Johtavassa sekä esimiesasemassa olevat kokevat palkkaukseen liittyvien asioiden toteutuvan keskimääräistä paremmin, asiantuntija-asemassa olevien arviot taas keskimääräistä heikommat. Nuoremmat vastaajat kokevat vanhempia useammin, että palkoista voidaan keskustella avoimesti.

Alle puolet vastaajista on ylpeä työnantajastaan, koska työllä ratkaistaan kestävän kehityksen ongelmia

Kestävän kehityksen teemat toteutuvat muihin vastuullisuuden osa-alueisiin verrattuna hieman heikommin kautta linjan. Neljännes vastaajista kokee, että heidän työnantajansa ei tee konkreettisia tekoja kestävän kehityksen edistämiseksi eikä työntekijöitä oteta mukaan vastuullisuusohjelmien suunnitteluun.

Työntekijöistä vain 38 % on ylpeä työnantajastaan, koska kokee ratkaisevansa työllään kestävän kehityksen ongelmia. Johtavassa asemassa olevista 70 % kokee näin.

Työntekijöistä 11 % harkitsee työpaikan vaihtamista, koska työnantaja ei huomio riittävästi kestävää kehitystä.

”Vastuullisuus vain korostuu vaikeina aikoina, ja sen alle myös tiivistyy moni niistä asioista, mitä työntekijät hakevat uudessa ja nykyisessä työnantajassaan. Me Oikotiellä kannustamme asiakkaita kehittämään vastuullisuuttaan pitkäjänteisesti ja tietoon perustuen. Tehokkainta vastuullisuusviestintä on, kun se perustuu yhtiön arvoihin ja aitoihin vahvuuksiin, ja puututaan myös kehitysalueisiin”, Vastuullinen työnantaja -kampanjan kampanjapäällikkö Hanna Auvinen sanoo.

Oikotien Vastuullinen työnantaja -tutkimukseen vastasi 4022 työssäkäyvää. Osallistujat kerättiin Vastuullinen työnantaja -kampanjaan osallistuvista organisaatioista, Suomitutkasta ja Oikotie.fi:stä 9.3.–21.4. välisenä aikana.

Vastausaika alkoi ennen koronarajoituksia. Tulokset ennen poikkeustilannetta eivät poikkea merkittävästi tuloksista poikkeustilanteen jälkeen, joten koronatilanteella ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta.

19.05.2020