Visuaalinen kerronta kirkastaa jutun näkökulmaa

Pohdimme päivittäin, miten voisimme kehittää jo olemassa olevaa juttumalleja. Tärkeää on myös se, miten voimme yllättää lukijamme – ja itsemme – uusilla ideoilla, HS:n designtoimitussihteeri Emma-Leena Ovaskainen kirjoittaa.

Edellä olevassa Twitter-kommentissa tiivistyy hyvin, mihin Helsingin Sanomat pyrkii erikoisartikkeleillaan: lukija kertoo lukeneensa juttusarjan artikkeleita, pitää niitä sisällöllisesti laadukkaina ja hyvin tehtyinä. Ja mikä parasta, jutut näyttävät hyviltä JOPA kännykässä – jossa suurin osa digilukijoistamme nykyään on.

HS:ssa on syksyn ajan keskitytty visuaalisen verkkokerronnan kehittämiseen kokeilemalla uusia juttumalleja ja ottamalla uusia työkaluja käyttöön. Toimittajat ovat esimerkiksi omaksuneet HS:n oman visualisointityökalun Arkun luonnolliseksi osaksi työtään. Sillä tehdään muun muassa gallerioita, vaihtokuvia, kyselyitä ja aikajanoja.

Toimitus on ottanut visuaalisuuden tärkeäksi osaksi työprosessia. Sinänsä ulkoasua suunnittelevien hesarilaisten yhteistyö osastojen, toimittajien, kuvaajien, kuvatoimittajien ja graafikoiden kanssa ei ole muuttunut mihinkään printtiajoista: samalla tavalla keikkoja suunniteltiin ennenkin, mietittiin näkökulmia ja sitä, miten visuaalisuus saataisiin osaksi tarinan kerrontaa.  Mutta nyt lähtökohta on ensisijaisesti se, miten artikkeli toimii verkossa ja etenkin kännykässä. Myös resursseja visusuunnitteluun on lisätty: olen itse toinen kahdesta tuottajasta, jotka ovat syyskuun alusta lähtien suunnitelleet juttuja pelkästään digitaaliseen ympäristöön.

Pieni kännykän ruutu ei ole helppo pelikenttä. Painiskelin aiheen parissa jo viime vuonna, kun opiskelin Sanomain Säätiön stipendin avulla aihetta Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa. Haastattelin tutkimukseen kahdeksaa visualistia Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa. Kaikki haastattelemani totesivat, että kännykänruudulle kuvitusten ja grafiikoiden suunnittelu on haastavaa, ainakin aluksi. Mutta lopulta he päätyivät kuitenkin sanomaan, että jutun puristamisessa pienempään tilaan kokonaisuus kiittää: kun rönsyt karsitaan pois, aiheesta tulee ymmärrettävämpi ja jutun näkökulmasta kirkkaampi. (Lisää haastateltavieni ajatuksia voit lukea raportistani täältä: http://mobvis.gtc.ox.ac.uk/.)

Helsingin Sanomat ei ole yksin lisännyt kuvan, äänen ja videon roolia digitaalisessa kerronnassaan. Esimerkiksi New York Times korosti visuaalisuutta ja digitaalista ympäristöä journalismissaan jo tasan kolme vuotta sitten ilmestyneessä tulevaisuusraportissaan: lehden ykköstavoite oli olla visuaalisempi ja keskittyä digikerronnan kehittämiseen. Tavoitteena on uudet digitilaajat, ja kasvutahti on ollut tasaista. Viime vuoden elokuussa heitä oli jo 2,9 miljoonaa, kun kokonaisuudessaan lehdellä on 3,8 miljoonaa lukijaa.

Digitilaajat ovat elinehto myös Helsingin Sanomille, jonka verkkosivusto toimii maksumuurin takana. Visuaalisesti kunnianhimoisilla projekteilla on roolinsa digitilaajien houkuttelemisessa ja vanhojen lukijoiden pitämisessä. Tavoitteemme on, että visuaalinen kerronta vie juttua eteenpäin, kirkastaa jutun näkökulmaa ja tekee journalistista sisältöämme ymmärrettävämmäksi.

Pohdimme päivittäin, miten voisimme kehittää jo olemassa olevaa juttumalleja. Tärkeää on myös se, miten voimme yllättää lukijamme – ja itsemme – uusilla ideoilla.

Kuten jutun alussa sai huomata, lukijat ovat pitäneet visuaalisesta panostuksestamme. Erikoisartikkelimme, jotka yhdistävät tekstiä, kuvaa, videota, grafiikkaa ja datajournalismia saavat jatkuvasti positiivista palautetta. Helmikuun alussa saimme myös tunnustuksen alan MM-kilpailuissa, maailmanlaajuisen Society of News Designin kisassa. Artikkeli lippujen hinnoittelusta ja juttupari Japanista voittivat pronssia.

Työmme visuaalisesti kunnianhimoisten artikkelien parissa jatkuu. Helmikuun puolessa välissä julkaisimme artikkelin Lauri Markkasesta, joka perustui piirretyille animaatioille pelitilanteista ja analyysista Markkasen vahvuuksista. Palautteesta päätellen työllämme on tarkoitus:

Vielä iloisemmaksi tulen, jos juttu saa lukijan näkemään uuden näkökulman ja jopa vaihtamaan mieltään, ollaan tehty jotain oikein!

Kirjoittaja on HS:n designtoimitussihteeri, joka vastaa digijuttujen visuaalisuudesta.

20.02.2019