Mobiilisovellukset

Mikä on sovellus?

Sovellus (engl. app) on ohjelmisto, eli ohjelma, toiminto tai peli, joka ladataan matkapuhelimeen, tablettiin tai tietokoneelle useimmiten sovelluskaupasta. Applen laitteissa sovelluskaupan nimi on App Store ja Android-käyttöjärjestelmällä varustetuissa laitteissa yleensä Play . Suurin osa tarjolla olevista sovelluksista on ilmaisia, kun osan taas voi ladata kertamaksua vastaan. Jotkin ilmaiset sovellukset voivat tarjota maksullista lisäsisältöä sovellusta käytettäessä – ja jotkin, kuten esimerkiksi Ilta-Sanomien sovellus, ovat mainosrahoitteisia. Ne voidaan tarjota käyttäjälle maksutta, koska sovelluksen kehitys ja sisällön tuottaminen on rahoitettu käyttäjille esitettävillä mainoksilla.

Sovelluksia on hyvin monenlaisia ja kukin niistä on yleensä tehty tiettyä tarkoitusta varten. Esimerkiksi Helsingin Sanomien sovelluksella voit lukea HS.fi:n uutiset sekä Helsingin Sanomien päivän lehden. Supersää-sovellus puolestaan kertoo sinulle sijaintiisi liittyvän sääennusteen Ilmatieteen laitoksen sekä Forecan palveluista.

Onko maksaminen sovelluksen  tai sovelluskaupan kautta turvallista?

Käyttöjärjestelmävalmistajien sovelluskaupoista ladattavat sovellukset ovat pääsääntöisesti turvallisia, sillä ne on ennen julkaisua automaattisesti tarkistettu tunnettujen haittaohjelmien ja väärinkäytösten varalta. Myös sovelluksista ja niiden sisällöstä maksaminen sovelluskauppojen kautta on yleisesti ottaen turvallista.

Sovelluskauppojen maksuvälityksestä huolehtii alustan tarjoaja kuten Apple ja Google.

Sanoman omien verkkokauppojen maksuvälittäjiä ovat PayEx ja Stripe Payments Europe Limited. Sanoma ei käsittele luottokorttimaksuja eikä tallenna maksukorttien tietoja, vaan maksutiedot välittyvät PayExille tai Stripe Payments Europe Limitedille, jotka ovat PCI-sertifioituja maksuvälittäjiä ja sitoutuneita noudattamaan sertifikaatin mukaista korkeaa tietoturvaa palveluissaan.

Kuinka sovelluksia kehitetään?

Verkkopalveluita ja sovelluksia kehitetään useista eri lähtökohdista. Palvelu yrittää vastata johonkin käyttäjän tarpeeseen, kuten esimerkiksi ”Haluan lukea Helsingin Sanomien lehden ajasta ja paikasta riippumatta”. Kun liiketoiminta on määritellyt palvelun luonteen ja laajuuden, graafikot ja käyttöliittymäsuunnittelijat miettivät, kuinka sovelluksen tulisi toimia ja miltä sen tulisi näyttää. Samalla ohjelmoijat alkavat jo tehdä sovelluksesta ja palvelinohjelmistosta ensimmäisiä prototyyppejä, jotta sovelluksen toimintoja päästään kokeilemaan. Kehitystyön aikana sovelluksen käyttöliittymää, ulkoasua ja teknistä toimintaa tehdään paremmaksi, ja siihen voidaan tuoda myös kokonaan uusia ominaisuuksia. Kehitystyö on intensiivisintä yleensä palvelun ensimmäisiä versioita ja suuria uudistuksia tehtäessä, eikä se lopu sovelluksen julkaisuun, vaan jatkuu koko sovelluksen elinkaaren läpi.

Erilaisia laitteita, käyttöjärjestelmäversioita ja niiden yhdistelmiä on niin paljon, ettei sovellus välttämättä toimi kaikissa tapauksissa täydellisesti heti julkaisunsa jälkeen. Siksi sovellukset keräävät tietoa sovelluksen käytöstä ja toiminnasta tuotekehitystä ja vikojen korjaamista varten. Kun havaittu ongelma sovelluksessa on korjattu, sovelluksesta lähetetään päivitetty versio sovelluskauppaan, josta käyttäjät voivat päivittää sovelluksen maksutta. Laitteet voivat myös päivittää asennetut sovellukset automaattisesti. Suosittelemme käyttäjiä aina päivittämään sovellukset ja laitteiden käyttöjärjestelmät niiden uusimpaan versioon. Näin sovellukset ovat mahdollisimman toimivia, turvallisia ja pystyvät palvelemaan käyttäjiä parhaimmalla mahdollisella tavalla. Sovelluspäivitykset tuovat käyttäjille usein myös uusia toimintoja.

Mitä dataa sovelluksilla kerätään?

Sovellukset keräävät tietoa siitä, kuinka ja milloin sovelluksia käytetään. Näitä tietoja seuraamalla sovelluksen kehittäjät, kuten Sanoma, voivat tehdä päätelmiä siitä, mitkä ovat sovelluksen suosituimpia osioita ja kehittää sovellusta käyttäjälle mieluisammaksi.

Myös uutistoimitukset seuraavat reaaliaikaisia raportteja siitä, millaisia artikkeleita käyttäjät lukevat ja mitkä artikkelit ovat minäkin ajankohtana suosituimpia. Näitä raportteja käytetään monenlaisiin tarkoituksiin, kuten mielenkiintoisten uutisten tarjoamiseksi käyttäjille ja mm. virhetilanteiden selvittämiseksi.

Sovellukset lähettävät tietojen mukana yksilöivän tunnisteen, jolla käyttäjä voidaan yksilöidä. Tunniste on pitkä merkkijono, joka muodostetaan laitteessa tai sovelluksessa satunnaisesti. Esimerkki yksilöivästä Apple IDFA-tunnisteesta on AFBC39C2-48FA-454B-C3B4-E57235760375

Yksilöivää tunnistetta ei voida suoraan yhdistää henkilöön. Jos käyttäjä on kirjautunut digitaaliselle tililleen sovelluksessa, voidaan tunniste yhdistää tilin profiilitietoihin. Yksilöivä tunniste on tärkeä siksi, että sen perusteella yksittäiset sovelluksesta kerätyt tiedot voidaan yhdistää yhteen, esimerkiksi kun lasketaan, kuinka monta artikkelia käyttäjät keskimäärin lukevat yhden käyttökerran aikana. Yksilöivää tunnistetta käytetään myös käyttäjän profiilin muodostamiseksi. Kun tiedämme millaisista artikkeleista käyttäjä on kiinnostunut, voimme tarjota hänelle lisää juuri häntä mahdollisesti kiinnostavia artikkeleita.

Yksilöivää tunnistetta käytetään myös mainonnan kohdentamiseen. Sen sijaan, että palvelu näyttäisi käyttäjille satunnaisesti kaikenlaista mainontaa, voimme päätellä käyttäjän profiilin perusteella, millaisista mainoksista hän voisi olla kiinnostunut. Mainonnan kohdentaminen ei lisää mainonnan määrää, vaan sen avulla pyritään näyttämään käyttäjälle kiinnostavimmat ja ajankohtaisimmat mainokset.

Saatamme kerätä mobiililaitteesta tiedon siitä, mitä Sanoman sovelluksia laitteeseen on asennettu. Tiedon avulla voimme esimerkiksi välttää markkinoimasta käyttäjälle sovelluksia, jotka heillä jo on käytössään.

Mihin kerättyä dataa käytetään?

Sovelluksista kerättyä dataa käytetään palvelun toteuttamiseksi yllä esitetyn kuvauksen mukaisesti sekä lisäksi raportointiin, tuotekehitykseen, personointiin ja mainonnan kohdentamiseen.

Lue lisää datan käyttötarkoituksista täältä.

Mitä ovat sovellusten lähettämät ilmoitukset (eng. push notifications)?

Jotkin sovellukset pyytävät käyttäjältä lupaa lähettää käyttäjän laitteeseen ilmoituksia eli ”notifikaatioita”. Ilmoitusten tarkoitus on pyrkiä palvelemaan käyttäjää mahdollisimman hyvin tuomalla hänelle tietoa kiinnostavista ja ajankohtaisista asioista. Jos käyttäjä on sallinut esimerkiksi Helsingin Sanomien sovellukselle lähettää ilmoituksia, käyttäjä saa laitteensa ruudulle HS:n toimituksen kirjoittamia uutishälytyksiä muun muassa silloin, kun Suomessa tai ulkomailla tapahtuu merkittäviä asioita. Ilmoituksia voidaan käyttää sovelluksesta ja palvelusta riippuen myös muihin käyttötarkoituksiin.

Ilmoitusten sisällön ja aihealueen voi yleensä valita sovelluksen asetuksista, jotta ne olisivat mahdollisimman mielenkiintoisia. Ilmoitukset voivat myös sisältää äänimerkin, mutta käyttäjä voi poistaa äänen ja värinän asetusten kautta. Ilmoitukset voi myös laittaa pois päältä sovelluskohtaisesti.

Mitä lupia sovellukset pyytävät käyttäjiltä?

Sovellukset saattavat kysyä käyttäjiltä erinäisiä lupia sovelluksen lataamisen tai sovelluksen käytön yhteydessä. Seuraavassa olemme listanneet yleisimpiä lupakysymyksiä ja niiden syitä.

Päätelaitteen sijaintitiedot (GPS): Lain mukaan palveluntarjoajan on saatava käyttäjältä nimenomainen suostumus päätelaitteen sijaintitietojen (GPS) käyttämiseksi suostumuskysymyksessä mainittuihin käyttötarkoituksiin. Sanoman sovellukset kysyvät käyttäjältä aina suostumuksen sijaintitietojen käyttöön ennen käyttäjän laitteen sijaintitietojen käyttöä. Sovelluskaupan mahdollisesti antama huomautus sovelluksen pääsystä laitteen sijaintitietoihin ei ole lain tarkoittama suostumus. Lue lisää päätelaitteen sijaintitietojen käytöstä täältä.

Android-laitteet:

Googlen Play-kauppa ilmoittaa sovellusta ladatessa käyttäjälle listan luvista, joita sovellus tarvitsee Android-käyttöjärjestelmältä. Listaus hyväksytetään käyttäjällä, jotta hänelle jää selvyys siitä, mitä asioita sovelluksen on mahdollista suorittaa. Tietty lupa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sovellus tekisi kaikkea, mikä teknisesti olisi mahdollista, mutta lupakategoria voi olla välttämätön ilmoittaa, jotta sovellus toimisi käyttäjän laitteessa. Sanoma ei kerää käyttäjän laitteelta mitään sellaista tietoa, joita ei tarvita etukäteen määriteltyihin käyttötarkoituksiin.

Koska Androidin lupien nimet eivät ole yksiselitteisiä eikä niitä ole välttämättä suomennettu kovin hyvin, olemme listanneet yleisimpien Sanoman sovellusten tarvitsemat luvat ja niiden perusteet alla:

Applen iOS-laitteet (Apple):

Miten voin vaikuttaa?

Käyttäjällä on useita mahdollisuuksia vaikuttaa sovellusten keräämiin tietoihin.

Sanoman sovelluksissa käyttäjällä on yleensä mahdollisuus hallita valintojaan liittyen sijaintitietojen käsittelyyn, sovelluksen lähettämiin ilmoituksiin sekä mainonnan kohdentamiseen sovelluksen asetusten kautta.

• Android- ja Windows-laitteissa asetukset löytyvät sovelluksen valikon kautta.

• iPhone- ja iPad-laitteissa sovellusten asetukset löytyvät yleensä puhelimen asetukset-sovelluksesta kunkin sovelluksen omalta sivulta.

Käyttäjä pystyy sovelluksen asetusten lisäksi vaikuttamaan sovellusten keräämään dataan myös puhelimen yleisistä asetuksista.

• iPhone- ja iPad-laitteissa valintoja pystyy tekemään asetukset valikon osioissa Ilmoitukset ja Yksityisyys, joista käyttäjä pääsee ilmoitusasetuksiin sekä tietosuoja-asetuksiin. Tietosuoja-asetukset sisältävät mm. sijaintipalveluihin ja mainontaan liittyviä valintoja sekä sovelluskohtaiset pääsyluvat mm. laitteen kameran, yhteystietojen ja muiden resurssien käyttöön.

• Android-puhelimissa käyttäjä voi asetukset-valikon kautta hallita sijaintitietoihin liittyviä valintoja. Lisäksi riippuen laitteen mallista mainonnan kohdentamiseen liittyvän tunnisteen (Android advertising ID) voi nollata Google Settings sovelluksen kautta (mainokset – nollaa tunniste) tai asetukset-valikosta valitsemmalla kohdan Tilit ja sieltä mainokset.

• Windows-puhelimissa sijaintitietoihin sekä mainonnan kohdentamiseen liittyvään tunnisteeseen liittyviä valintoja voi hallita sovelluslistauksen kautta valitsemalla kohdan ”asetukset”.

Jos sovelluksessa hyödynnetään Sanoma-tiliä, käyttäjä pystyy vaikuttamaan tiliin perustuvaan mainonnan kohdentamiseen Sanoma-tilin Oma Sanoma -itsepalvelusivustolla.